Bisnestä, bisnestä....

Jälkeenpäin kirjoitettu johdanto: Tästä tuli nyt hyvin sekava tajunnanvirrasta kirjoitettu teksti, mutta ehkä tuossa jotain mielenkiintoista on seassa. Teksti kirjoitettu n. kahden aikaan yöllä, koska pitäisi vielä valvoa pari tuntia eräästä syystä....

Nyt ei oikein irtoa mitään hauskoja juttuja, kun on pitänyt vaihteeks miettiä lähinnä bisneksiä...Olen kuullut lukemattomia kertoja tarinan, kun joku työssäkäyvä ihminen miettii yrityksen perustamista ja töiden lopettamista. Lähes poikkeuksetta kellään ei ole uskallusta toteuttaa haavettaan. Itse olen tavallaan samassa tilanteessa, koska haluaisin joskus keskittyä ihan täysin kirjoittamiseen, mutta en kuitenkaan pysty lopettamaan bisneksiä...Pitäisi varmaan yrittää järkätä tarpeeksi pitkä loma että saisi ajatukset pois työstä. Mulle ei vaan kukaan maksa lomarahoja tai päivärahaa esim sairasloma-ajalta, joten on hieman haasteellista rahoittaa pitempi loma....

Paljon on tullut tehtyä kaikenlaista. Yleisellä tasolla tuntuu, että bisnes on jotenkin muuttunut alkuajoista kun aloitin sen virallisesti n. 10 vuotta sitten. Silloin oli ihan itsestään selvää, että raha ja tuote vaihtavat omistajaa. Nykyään tuntuu olevan jo oletuksena, että kaikki pitäisi myydä velaksi. Meinaa mennä hermo välillä...Jotenkin bisneksestä menee maku, jos se muuttuu liian vakavaksi. Parhaimmillaan se taas on todella hauskaa ja antoisaa.

Hyviä puolia tässä ammatissa on se, että on tullut nähtyä niin paljon kaikenlaista ja selvitettyä monenlaisia ongelmia ettei tässä enää ihan vähästä säikähdä.

Jos joku miettii bisnesmiehen uraa voin antaa hyviä neuvoja mitkä pätevät lähes poikkeuksetta joka alalla. Velaksi myydessä on tärkeää varmistaa että velallinen on jollakin tapaa riippuvainen sinusta tai hyötyy toiminnasta selkeästi. Silloin maksuissa ei ole mitään ongelmia...Jos maksuista neuvottelee ja velaksi ostaja sanoo "Älä huoli, saat kyllä rahasi" voit olla täysin varma että maksut vähintään viivästyvät reilusti. Jostain syystä tuo "älä huoli" on hyvin yleinen lauseke jota käytetään...Vastaavan ilmiön olen kyllä huomannut omallakin kohdalle, sinne suuntaan tulee hoidettua maksut ensimmäisenä, josta eniten hyötyä on, jos tiukkaa tekee joskus. Mistään "talouslamasta" en juurikaan välitä. Siihen on tietenkin helppo vedota, kun ei yritä kehittää bisnestä mihinkään suuntaan. Ei jaksa itse jäädä voivottelemaan miten hirveetä on kun on kauheeta, helpommalla pääsee kun tekee jotain asioiden eteen...

Suomessa tuntuu olevan kaksi tapaa tehdä bisnestä. Bisneksen täytyy olla joko niin pieni, että sen voi hoitaa lähes yksin tai sitten niin iso, että siihen voi ottaa useita työntekijöitä ja rahaa tulee paljon. Näiden kahden välimuoto ei toimi, sen olen todennut itse ja monet muutkin...

Jos ajatusmaailma on sitä, että hyppäät kaivoon kun valtio käskee tai laki määrää niin en suosittele bisnestä ammatiksi. Ei vaan toimi...

Kilpailu on eräs asia, josta en erityisemmin pidä. Olen lukemattomia kertoja keksinyt hyviä bisneksiä, jotka toimivat jonkun aikaa. Yleensä ei kuitenkaan mene kauaa, kun hyvältä näyttävä bisnes houkuttelee alalle muita yrittäjiä ja samalla tuotot pienenevät. Jos ei tykkää kilpailusta pitää tehdä jotain niin erikoista ja hankalaa, ettei sitä muut halua tai sitten jollain tavalla epämääräistä hommaa.

Muita mielenkiintoisia ilmiöitä: Kun bisnekset sujuvat hyvin puhelin soi koko ajan ja kaikenlaisia bisnesehdotuksia tulee koko ajan. Sitten kun menee huonosti saa puuhailla ihan rauhassa itsekseen. Mielenkiintoinen ilmiö sinänsä...Eli kannattaa opetella pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää, tilanteen mukaan...

Tuli nyt aikamoista tajunnanvirtaa tästä tekstistä, mutta olkoon. Sitä taitaa tää elämä muutenkin olla välillä. Mikä on bisnesmiehen ja yrittäjän ero? Bisnesmies pystyy toimimaan alasta riippumatta ja näkee kaiken laaja-alaisesti, yrittäjä keskittyy täysin omaan alaansa. En otaa kantaa kumpi on parempi tapa, ihmiset ovat erilaisia...

Sellaisen maailman kyllä haluaisin nähdä missä jokainen joutuisi pärjäämään täysin omillaan, eikä takana olisi yhteiskunnan tukea ja turvaa (holhousta). Silloin ainakin tekijämiehet saisi vähän enemmän arvostusta, nythän sitä tuntee itsensä välillä vähän tyhmäksi kun hengissä pysyisi myös tekemättä mitään. Jotenkin ihmiset on aivopesty siihen, että täysin järjestäytynyt yhteiskunta on täysin välttämätön ihmiskunnan kannalta. Ei näin välttämättä kuitenkaan ole, yhtä hyvin sairaista ja vanhuksista voitaisiin huolehtia vaikka yhteiskunta ei sitä tekisi. Ehkä ihmiset välittäisivät sitten enemmän läheisistään...

Joskus matkaillessa olen kylla huomannut, että muissa maissa bisneksen tekijää arvostetaan enemmän kuin täällä. Amerikassa en ole edes käynyt, joka lienee kärkimaita tässä suhteessa. Mikä ero muuten on suomalaisella ja amerikkalaisella ryysyistä rikkauksiin tarinalla? Amerikkalainen keksii jonkun todella hullun idean ja toteuttaa sen ympärillä olevien "hullujen" avustuksella ja isolla riskillä. Suomessa voi käydä niin, että hullun idean keksijä laitetaan sitten oikeasti hullujen seuraan ja sanotaan että näin ei saa tehdä. Pitää elää ja olla tasaisesti kuten muut. Tai toinen vaihtoehto on, että bisnes alkaa toimia ja siinä päästään pitkälle. Sitten kun menestystä tulee liikaa valtio puuttuu asiaan ja hoitaa verotuksellisin keinoin menestyjän takaisin maantasalle, täällähän ei rikastuta. Muille voisi tulla vaikka paha mieli. Menestyvät bisnesmiehet lynkataan julkisesti ja haukutaan maanpettureiksi vaikka he olisivat elämässään maksaneet veroja enemmän kuin muutama sata tavallista duunaria. Irwinin biisejä kannattaa esim kuunnella, niistä löytyy viisauden sanoja....

Kaasuautoista....Olihan se tiedossa miten tämän maan päättäjät (mulkut) toimivat ja olen tavallaan tyytyväinen että aavistin sen. Laitatin yhteen autooni maakaasulaitteet hyvissä ajoin, kun kaasu oli erittäin halpaa ja siihen ei ollut tulossa mitään rangaistusveroja. Ehtihän tuolla ajella jonkun verran ja olisin jäänyt voitolle, ilman yllättäviä ongelmia muista asioista johtuen. Nyt näyttää siltä että kaasulle määrätään isommat verot ja autolle ylimääräinen käyttömaksu, jonka ainoa peruste on se että tässä maassa ei kukaan saisi hyötyä mistään asiasta ettei kellekään tule paha mieli. Silti tämä maa on täynnä kateellisia ihmisiä, en ymmärrä.
Ihan kuin se nyt olisi iso ongelma, kun joku köyhä ajelee kaasuautolla hieman halvemmalla kuin naapuri velkavolvollaan...Jotenkin valtion bisneslogiikka tuntuu olevan aina se, että ihmiset huijataan tekemään jotain päätöksiä perustelemalla asiaa säästöillä. Sitten kun tarpeeksi porukkaa on saatu mukaan korotetaan jotain maksuja ja otetaan rahat pois. Miksi asioiden pitää mennä aina noin? Eikö joskus voisi toimia reilusti jossain asiassa? Yleensäkin koko kaasuautoilu hoidettiin alunperin mulkkuilun hengessä. Jos ympäristöstä tms välitettäisin jotain olisi meille annettu mahdollisuus asentaa autoihin matalapaineiset kaasujärjestelmät, eli se joka toimisi ihan tavallisella nestekaasulla jos tankkausasemaa ei ole lähellä. Thaimaassa hyvinkin yleinen systeemi esim takseissa ja myös virossa hyvin yleisiä.
Tai kyllähän täälläkin voit asentaa sellaisen autoosi, maksat vaan valtiolle n. 300e/päivä tästä ilosta.